ariprihti Suomi nousuun

Helsinkiläiset maailman tyytymättömimpiä

Pääkaupungissa yleistä asumistukea saavien ruokakuntien määrä on vuosikymmenessä yli kolminkertaistunut. Kelan maksama asumistuki ylitti viime vuonna 2,0 miljardin rajan. Kolmannes tuesta maksettiin Uudellemaalle.

Tukiautomaatista hyötyvät suhteessa eniten suurimmat vuokranantajat, kuten ruotsalaisomistuksessa oleva Sato (Suomessa ja Venäjällä toimiva asuntosijoitusyhtiö, jonka enimmäisosuuden omistaa ruotsalainen kiinteistökonserni Fastighets AB Balder) ja ay-liikkeen omistama VVO (nyk. Kojamo Oy).

Ylen 9.4.2018 uutisessa tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen THL:stä kertoo  helsinkiläisten olevan maailman suurkaupunkien asukkaiden välisessä vertailussa tyytymättömämpiä asumiskustannuksiin. OECD-maista ainoastaan newyorkilaiset ovat yhtä tyytymättömiä suurkaupungin asumisen kalleuteen.

Samaisessa jutussa sairaanhoitaja,  Helsingissä asuva, Kaisa Leppälä kertoo maksavansa vuokraa 1 250 euroa, jonka päälle tulevat vedet ja sähköt. Kaikki rahat menevät asumiseen ja lasten ruokkimiseen. – Herää kysymys, että mitä täällä Helsingissä on sellaista, minkä takia täällä pitäisi olla?

Tätä kysymystä mielessään toistelee yksi jos toinenkin.

On selvää, että Suomessa kaupungistumisaste kasvaa. Sitä ei kuitenkaan pidä poliittisilla päätöksillä vauhdittaa vaan pikemminkin päinvastoin.

 

Kaupungistumisen myötä Itämeri on rehevöitynyt ja velka kasvaa

 

Hallitsematon muuttoliike ei ole kaupunkilaistenkaan edun mukaista. Hyvänä esimerkkinä Tampereen kaupungin velka on kasvanut jo yli miljardiin euroon – lisävelkaa uusiin investointeihin otetaan tänä vuonna yli 130 miljoonaa euroa. Kriisikunnan tunnusmerkit kolkuttelee Lauri Lylyn luotsaamaa Tamperetta.

Itämeren kuormittaminen ja rehevöittäminen ovat aivan omaa luokkaansa suurten kaupunkien johdosta. Esimerkiksi Tampereen vessavesien typestä 60 prosenttia valuu mereen.

Jyväskylä osallistuu puolestaan Suomenlahden kuormittamiseen. Jyväskyläläisten jätöksien typestä 70 prosenttia valuu Päijänteen kautta Suomenlahteen.  Helsingissä johdetaan edelleen jätevesiä puhdistamattomina mereen. Mitä ilmeisimmin punavihreiden ”sirkkafillaristin” päästämät pökäleet eivät saastuta kivihiilenmustassa kuplassa eläviä.

 

Kuinka te kehtaatte ja kyllähän te kehtaatte.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (36 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

" Helsingissä johdetaan edelleen jätevesiä puhdistamattomina mereen."

Tälle väitteelle olisi hyvä saada hieman lihaa luiden päälle.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Valitettavaa, mutta näkyy sentään olevan vuodessa varsin pieni määrä ottaen huomioon alueen asukasmäärän.
Paljonko Huittisten ja Punkalaitumen puhdistamoilta pääsee vuosittain tulvatilanteissa tai vian sattuessa käsittelemätöntä jätevettä jokeen?

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Samoin kuin muillekin väitteille asutuksen typpipäästöistä.

Käyttäjän ariprihti kuva
Ari Prihti

Typpi rehevöittää itämerta, tarkoitan mereen suoraan jätevetensä laskevia yhdyskuntien ja teollisuuden jätevedenpuhdistamoita. https://yle.fi/uutiset/3-9711119

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Et sitten viitsi mainita, että tuossa Helsingin esimerkissä on kyse poikkeustilanteista ja vanhasta, tyhmästä tavasta toteuttaa viemärijärjestelmät?
Typenpoisto puuttuu puhdistamoista, koska se on kallista ja vaikeaa. Ei ole ollut poliittista voimaa saada sitä pakolliseksi edes rannikkokaupungeissa. Kaikki vanhat puolueet ovat pistäneet hanttiin, vain Vihreät ovat sitä ajaneet, joskus demaritkin. Ei sitä ole Huittisissa ja Punkalaitumellakaan. Fosfori saostetaan halvalla ja yksinkertaisella tavalla pois asutuksen jätevesistä, mutta maataloudesta sitä valuu valtoimenaan. Se rehevöittää Itämerta pahemmin kuin typpi.

Käyttäjän TeppoRaininko kuva
Teppo Raininko Vastaus kommenttiin #8

Ravinteista se, josta on kovin puute, rehevöittää pahiten. Kun typpeä on merissä riittävästi ja lisää dumpataan, on toki sitten jokin muu ravinne se, joka muodostaa minimitekijän.

Fosfori erotetaan varsin tehokkaasti jätevesistä, mutta minne se sitten menee? Ainakin sitä käytetään viherrakentamisessa määriä, jotka pinta-alaa kohti vastaavat kymmenien vuosien lannoitusta peltoviljelyssä. Iso ero on kuitenkin siinä, että peltoviljelyssä fosforista valtaosa poistuu sadon mukana. Monessa tapauksessa fosforia jopa poistuu enemmän kuin sitä peltoon lisätään, jollon maaperä köyhtyy. Tätä on suomessa jo paljon tapahtunut.

Sen sijaan asutuskeskusten viheralueilla ja teiden varsilla maaperän fosforivarannot kasvavat ja sateet ja tulvat sitten huuhtovat tätä hajakuormitusta vesistöihin.

Sateisina vuosina saa lukea uutisia, joissa jonkun kaupungin jätevesijärjestelmä on antautunut ja kaikki portit avataan. Taidamme pitkästä aikaa elää sellaista kesää, jolloin esimerkiksi Riihimäellä ei ole runsaiden sateiden takia tarvinnut laskea jätevesiä raakana Vantaanjoen kuljetettavaksi. Vaikutusten kerrotaan aina olevan tilapäisiä ja vähäisiä, vaikka jokainen ryöppy sisältää ravinteita määrän, jolla lannoittaisi valtavan peltopinta-alan. Pellolla ravinteet kuitenkin levitetään tarkkaan harkitusti ja kasvien tarpeet ja taloudellinen optimi huomioon ottaen.

Ravinnekuormaa toki tulee pelloiltakin. Tehokkain tapa estää kuormitus olisikin lopettaa syöminen, sillä se vaikuttaisi ketjuun sen molemmissa päissä. Peltoja ei tarvitsisi viljellä eikä jätevesikuormaakaan syntyisi.

Käyttäjän HarriMulari kuva
Harri Mulari

@6 Sinun kotikunnassa keskiarvo typen päästöille on tuon jutussa mainitun laskurin mukaan selvästi korkeampi kuin tyytymättömillä helsinkiläisillä:

Punkalaidun: (kuntasi keskiarvot: 266 ja 7765 grammaa).
Helsinki: (kuntasi keskiarvot: 269 ja 6065 grammaa)

Tarkennuksena ensimmäinen arvo fosforille, toinen typelle.

Linkki laskuriin: http://www.syke.fi/itamerilaskuri

Käyttäjän HarriMulari kuva
Harri Mulari

Ruotsissa on tehty toisenlaista aluepolitiikkaa kuin Suomessa. Ruotsi on vauras. Jos perusselitykset vanhasta vauraudesta ja euroalueen ulkopuolelle jättäytymisestä hyväksytään sellaisenaan, niin ero on edelleen Ruotsin hyväksi.

Käyttäjän ariprihti kuva
Ari Prihti

Norja vielä parempi esimerkki, Finnmarkin ja Pohjois-Tromssan muodostamalla 96 000 asukkaan alueella on työnantajamaksuja poistettu, sähkömaksuja alennettu, henkilöverotusta kevennetty, lapsilisiä korotettu ja opintolainoja annettu anteeksi.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Kaksi syytä Norjan aluepolitiikkaan: öljy ja vesivoima. Molemmat puuttuvat Suomesta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #26

Ei Suomelta puutu luonnonvaroja, täällä vain valtio ei halua hyödyntää niitä kansalaisille kuten Norjassa ja Ruotsissa.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #28

Hahhahhah! Vertaat sitten noin vaan Suomen luonnonvaroja Norjan loputtomaan vesivoimaan ja öljyesiintymiin?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #31

Esimerkinomaisesti, yksi Suomen hallitus lahjoitti norjalaiselle yhtiölle 30 miljardin arvoisen fosfaattivarannon ja tämä oli vain kaksi kaivosta niistä lukemattomista arvokkaammista mineraaleista puhumattakaan. Norjan ja Ruotsin hallitukset ajavat kansalaistensa etua, Suomessa jotain muuta, sen nyt näkee taloudenpidosta.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #32

Et ilmeisesti ymmärrä suuria lukuja lainkaan, kun pidät sitkeästi kiinni hullunkurisesta väitteestäsi.

Norjan valtion vuorenpeikon aarre, eli öljyrahasto on ainakin 600 miljardin euron suuruinen. Valtion velkaantumisaste on 30% tienoilla. Bkt on Suomeen verrattuna suurinpiirtein kaksinkertainen, viennin arvo reilusti yli kaksinkertainen. Maa on ETAn, mutta ei EUn jäsen, ja maksaa vuosittain markkinoille pääsystä yli 800 miljoonaa euroa ja noudattelee EUn lainaäädäntöä. Per asukas maksut EUlle ovat suuremmat kuin Suomella.

Joko alat tajuta, että jollain Soklilla ja turpeella ei aluepolitiikkaa Norjan malliin harjoitettaisi edes kansallismielikuvitusmaailmassa?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #33

Sinä et ilmeisesti ymmärrä että Norja ja Ruotsi ajavat omaa maataan ja kansaansa hyödyttävää politiikkaa siinä missä suomalaiset korruptoituneet poliitikot jakavat verovaroja ja omaisuutta kaikkialle muualle paitsi ei Suomeen. Onko tuo sinille vaikea ymmärtää, minulle se on vaikea hyväksyä, Suomi on jo pudonnut muiden pohjoismaiden viiteryhmästä ja Baltian maat ovat nykyään viiteryhmäämme.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #34

Tyypillistä Makkosen moskaa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Jottei tämä asia olisi irrallaan muista rehevöittävistä tekijöistä ja niiden määristä, niin ohessa tietoa kokonaistilanteesta:

"Maatalous on Suomessa merkittävin ihmisen aiheuttaman ravinnekuormituksen lähde. Vajaat kaksi kolmasosaa Itämereen päätyvästä fosforista ja yli puolet typestä on peräisin maataloudesta.

Yhdyskuntajätevesien fosforinpoisto on Suomessa tehokasta. Vain noin kuusi prosenttia Itämereen päätyvästä fosforista on peräisin jätevesistä. Typestä sen sijaan lähes viidennes on peräisin yhdyskunnista. Tehostettua typenpoistoa ei ole toistaiseksi vaadittu edes kaikilta rannikkokaupunkien jätevedenpuhdistamoilta.

Muita merkittäviä ravinnekuormituksen lähteitä ovat teollisuus, haja-asutus, metsätalous ja kalankasvatus.

Typestä noin neljännes kulkeutuu Itämereen ilman kautta. Suurimmat lähteet ovat meri- ja tieliikenne, maatalous ja energiantuotanto.

Myös ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten sateisuuden kasvu ja lämpötilan nousu, lisäävät Itämeren levätuotantoa ja rehevöitymistä."

https://wwf.fi/alueet/itameri/rehevoityminen/

Käyttäjän ariprihti kuva
Ari Prihti

Se nyt ei taida aivan pitää paikkaansa, viimeiset 20 vuotta maataloudessa peltoja on lannoitettu fosforin osalta todella niukasti. Fosforilannoituksen raju väheneminen ei näy vesistöissä, miksiköhän?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Voit lukea tutkijoiden näkemyksen vaikka Maaseudun tulevaisuudesta.

Tutkijoiden mukaan keskeinen tekijä kuormittavuudessa on maan fosforitila:
"Maahan lisätty fosfori sitoutuu aluksi voimakkaasti maahiukkasiin, mutta lannoituksen jatkuessa kasvien tarvetta suurempana, ylimäärä sitoutuu yhä heikommin. Vaikka fosforilannoitus on radikaalisti vähentynyt, maan fosforitila on laskenut huomattavasti hitaammin, johtuen aiempien vuosikymmenien aikana maahan kertyneestä fosforista."

"Eri peltojen kuormittavuus vaihtelee huomattavasti riippuen paitsi maan fosforitilasta, myös muokkauksesta ja maalajista."

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%...

Lukijapalstalla agronomi Huittisista (kuulostaa hyvältä) koitti kumota väittämiä kuten sinä tässä ja tutkijat vastasivat. Luotammeko sitten Huittisten mieheen vai Suomen Ympäristökeskuksen erikoistutkijoihin sekä kansainvälisiin tutkimuksiin? Itse valitsen tutkijat ja tutkimukset.

Käyttäjän ariprihti kuva
Ari Prihti Vastaus kommenttiin #14

En väheksyisi Venäjällä sekä Puolassa toimivia lannoitetehtaita fosforipäästöjen suhteen.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #15

Toki näillä on vaikututusta, mutta itse blogin väittämäsi kaupunkien ja kaupungistumisen roolista erityisen merkittävänä ongelmana ei nyt oikein kanna.

Käyttäjän TeppoRaininko kuva
Teppo Raininko Vastaus kommenttiin #14

En tiedä näiden kaikkien erikoistutkijoiden koulutusta, mutta voi hyvinkin olla, että Huittisten mies ei kovinkaan paljoa akateemisessa mielessä heistä jää jälkeen. Pääaineesta ja työhistoriasta riippuen hänellä voi olla näistä asioista sellaistakin tietoa, jota erikoistutkijoilla ei ole.

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

"Herää kysymys, että mitä täällä Helsingissä on sellaista, minkä takia täällä pitäisi olla?"

Ehkä kyseessä voi olla kotiseuturakkaus. Vai eikö Stadilaisella sellaista voi olla?
Itse kaipaan usein takaisin Stadiin, olen syntynyt ja kasvanut siellä. Ehkä jonain päivänä vielä palaan, mene ja tiedä.

Käyttäjän ariprihti kuva
Ari Prihti

Totta kai voi Taru olla kotiseutu kaipuuta, tämä oli Kaisa Leppälän heitto tai kysymys.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Helsinki on pieni kaupunki, jossa on itsetehnyt ongelmat.

Ei tuollaisessa peräkylässä voi oikeasti olla noin kallista asua.

Logistiikka aivan idioottimaista sateliitteineen ja rumine taloineen.

Niistä aiheutuu valtavat liikennekustannukset.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Jos haluaa ylimalkaan asua Suomessa, niin miksi Helsingissä?

Sairaanhoitajan virkoja on avoinna joka puolella Suomea.

Käyttäjän HarriMulari kuva
Harri Mulari

Yrittäjä Iiskonmäki kyselee vaihteeksi typeriä. Helsingissä halutaan asua paitsi töiden takia, niin myös puitteiden takia. On palveluita ja tapahtumia. Tämä on myös se syy minkä takia täällä muualla Suomessa pakkaudutaan maankuntakeskuksiin ja erityisesti niiden keskustoihin. Kysyntää on ja kukaan ei pakota. Toki sitten näkyy vuokrissakin ja keskusta-asuminen Joensuussakin on mulle hintatason vuoksi mahdotonta.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#18
Joensuusta on kohtuullisen halpaa ostaa asunto. 50T saa jo mukavan keskusta-asunnon.

Käyttäjän HarriMulari kuva
Harri Mulari Vastaus kommenttiin #19

@19 no ei kyllä saa. Halvin tällä hetkellä 79500 euroa. Vuonna 1985 rakennettu vajaan 27 neliön yksiö

https://www.etuovi.com/myytavat-asunnot/joensuu/ke...

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #20

#20
Se ei ole suomalaiselle kallis. Tilaakin sopivasti.

Virossa valtaosa omistaa asuntonsa.

Vuokra-asuntoja on saatavilla joka paikasta ympäri Viroa kohtuu hintaan.

Käyttäjän HarriMulari kuva
Harri Mulari Vastaus kommenttiin #21

Jos yrittäjä ei ymmärrä 50T ja 80T eroa ja sössöttää kuinka se on edelleen halpaa, niin voi morjes.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #22

#22
Hämmästelen vain suomalaisten heikkoa ostovoimaa.

Sen verran pitää olla elintasoa, että on omat nurkat asumiseen.

Käyttäjän HarriMulari kuva
Harri Mulari Vastaus kommenttiin #23

#23 no voin kertoa, että se sun blogissasi manaama alin yhteiskuntaluokka ei saa lainaa edes 50000 euron kämppään. Siis se joita manasit vaatijiksi, jotka saavat kaiken haluamansa.

Joensuussa Kelan rahaa saa asumistukena maksimissaan 474 euroa/kk yksinasujana. Sillä ei saa keskustakämpää vuokrattua, harvoin edes huonokuntoista yksiötä lähiöstä yksityisiltä markkinoilta.

Onhan tota maaseutua sitten ympärillä. Siellä on halpaa koska harva haluaa siellä asua. Näin blogin sisältöön palatakseni.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #24

#24
Tonni kuussa ja lonkkaa vetäen.

Virossa siihen joutuu painamaan töitä hiki päässä.

Lisäksi se tonni on muiden palkasta pois.

Ei ihme että suomalaisia tunkee Viroon.

Kirsi Laitinen

Vieläkö Punkalaitumen budjetista yli 50% tulee valtion varoista?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset