ariprihti Suomi nousuun

Paljonko on riittävästi

  • Raadot 13082018
    Raadot 13082018
  • Raadot 20082018
    Raadot 20082018

Olen ammatiltani maatalousyrittäjä, lampuri Punkalaitumelta. Olen aina ajatellut, että Suomessa laillista ammattia harjoittavan pitäisi olla mahdollista tulla toimeen sillä, mitä työkseen tekee. Nyt tuntuu, että olen mahdottoman edessä.

 

Tilani on luomutuotannossa ja se on ollut hyvä. Lampaita on mennyt teuraaksi, mutta viime vuosina myös suden suuhun. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005791156.html. Viime viikon aikana kahdeksantoista lammasta on joutunut suden tappamaksi. Se kaikki on tilipussistani ja luomutuotannosta pois. Olen nuo lampaat kasvattanut ajatuksella, että ne ovat tuotantoeläimiä, joko lammaskatraan jatkajia tai teuraaksi meneviä. Vuodesta 2015 tähän päivään mennessä 41 lammasta on mennyt suden suuhun, susia on kumiluotipyssyjen ja petoaidoin pyritty pitämään pois lammaslaitumelta. Vielä ei vahingot ole riittävän suuria kaatolupaan? 

 

Lammaslaumaan hyökkäävä susi ei ole mielestäni muuta kuin häiriöksi. Kenen tahansa yritykseen kohdistuva häiriö ei voi olla byrokratian suojeluksessa. Kun olen nyt yrittänyt saada poikkeuslupaa häirikkösuden poistamiseksi, kukaan ei tunnu vastaavan juuri mistään. Petoaitakaan ei pidättele, sekin on nyt todistettu. Susi on peto ja pedolla on tappajan vietti. Kyllä, olen valppaana ja tarkkailen ympäristöä. Mutta kun se ei auta, susi iskee varmasti eikä sitä mikään näköjään uhkaa, kuten kaatolupa. Yrittäjä, veronmaksaja väistyy suden tieltä.

 

Susille on kyllä Suomessa muuallakin tilaa kuin kenenkään suomalaisen lammaskatraassa tai pihapiirissä. Suomen ja Venäjän susikanta lienee sama, eikä se ole uhattuna. Pitäneekö paikkaansa se, että Venäjällä on susitarhoja, joissa susia kasvatetaan? Suomen elinkeinoista myös porotalous on uhattuna petovahinkojen vuoksi. Porotalous ja saamelainen kulttuuri kuuluvat yhteen. Onko koko porosaamelaisten kulttuuri myös uhanalainen?

 

En tiedä, vastauksia on niin vähän. Olen edelleenkin sitä mieltä, että susi ei kuulu pihapiiriin, eikä tuotanto tai lemmikkieläinten uhaksi, susille on kyllä tilaa salomailla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Ikävistä kokemuksista huolimatta maltillinen kirjoitus josta ei löydy "susivihaa", pisteet siitä.

Onko petoaita sähköistetty ja siitä huolimatta tulivat yli/ali/läpi?
Entä paljonko on korvaus per menetetty lammas, onko se jossain suhteessa siihen mitä teuraasta saisi?

Käyttäjän ariprihti kuva
Ari Prihti

Jep, ei tämä ”susivihaa” ole nostanut, järjestelmämme toimimattomuutta vastaan kylläkin kritiikille on aihetta. Aidassa on sähkö ja läpi aidasta sudet ovat menneet. Eläinvahingoissa käytettävät korvaukset ovat ok. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/20120503 Kyse ei niinkään ole euroista vaan vahingoiden estämisestä.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

Olen Jannen kanssa samoilla linjoilla muuten mutta yksi asia "pisti" ikävästi blogissa silmääni. Siis kun mainittiin, että sudella on tappajan vietti, ja kun nimenomaan sudella ei ole sitä, se vain hakee päivällisensä sieltä mistä sen halvimmalla (helpoimmalla) saa. Ihmisellä sen sijaan tuo vietti saattaa olla, eli on ainoa eläinlaji (tiettävästi) joka huvikseen kulkee tappamassa muita eläimiä, ai niin mutta sehän kuuluu eräiden mukaan ikiaikaiseen kulttuuriin...

Käyttäjän ariprihti kuva
Ari Prihti

Tuota en allekirjoita jos tappaa kerralla esim. 7 lammasta ja syö vain yhden osittain, eihän siinä ole kyse muusta kuin tappamisen vietistä.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

Onhan se noinkin, eli se "tappamisen vietti" on sisäänkirjoitettu lihansyöjän käyttöjärjestelmään, ja muuten ihminenkin kuuluu tähän ryhmään ainakin osittain vaikka toisin yritetään väittää.

Olen monasti ajatellut, että mitähän ihminen tekisi jos taivaasta yht'äkkiä alkaisi sataa satasia, ja ihmisen tarve olisi sillä hetkellä vain kaksisataa, ottaisiko tämä henkilö vain kaksi satasta ja jättäisi muut märkänemään. Hieman realistisempi esimerkki koskee jokapäiväistä käyttäytymistä, eli kaupoissa lukee tarjouksissa usein, "ota kaksi, maksa yksi", kyllä tässäkin tapauksessa ihmiset yleensä ottavat ne molemmat vaikka tarvetta olisi vain yhdelle.

Ja muuten ymmärrän hyvin "lampurin" tunteet nähdessään aitauksessa raatoja eilisten hyvinvoivien lampaiden sijasta.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Jos sudet saisi ampua pihapiirissä, ne pysyisivät metsissä eivätkä häiritsisi ihmisiä. Ja jos hirven metsästystä rajoitettaisiin, isoille susilaumoille riittäisi siellä metsässä ruokaa. Huono petopolitiikka ja susien vähyys johtuu hirvestystä harrastavien poliitiikkojen itsekkyydestä; syöttävät susille mielummin naapurin lampaat kuin metsän hirvet.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Näinkin. Mutta monet koiraa hirvestyksessä käyttävät varmaankin mielellään poistavat jahdin aikana haukulle ja tähtäimeen ilmestyvän suden. Tässä kannattaisi lampurinkin olla yhteistyössä metsästäjien kanssa, jollei jo ole itse porukoissa mukana. Syksyisin pauketta on nin paljon, ettei sieltä yksi sudenkaato erotu.

Jone Virtanen

Susia on tällä hetkellä eniten Läntisessä Suomessa, jossa nille kyllä löyttyy myös metsästä ruokaa. Punkalaidun on muuten yksi niistä peuratiheimmistä alueista Suomessa. Tämä tiedoksi Juhanille.

Susi ei valikoi saalistaan sen mukaan onko kyseessä tuotantoeläin tai esimerkiksi hirvi. Se on viisas ja toimintaansa hyvin sopeuttava eläin. Jos sen mielestä lammas on juuri sillä ajan hetkellä helpompi saalis kuin peura, niin tokihan se toimii rationaalisesti. Ja susi tapaa "varastoon". Etenkin lampaita ja vastaavaa helppoa saalista. Olen nähnyt 1980-luvulla 24 tapettua lammasta samalla pelolla. Silloin oli kyseessä 2 sutta.

Yksi haasteista susikannan koossa on reviiri. Lauman reviirin koko määräytyy ravinto- ja susitiheyden mukaan. Eli jos ruokaa on riittävästi reviirin koko pienenee. Ja samalla susien määrä lisääntyy. Ongelmia alkaa ilmaantua silloin kun reviirin ravintotilanne heikkenee laumat lähtevät liikkeelle.

Tästä syystä susikannan alueellinen painopiste on siirtynyt Itä-Suomesta länteen. Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan tämän vuoden maaliskuussa Suomen susista noin 70 prosenttia oli läntisessä Suomessa.
Susien ravintotilanne perinteisillä ydinalueilla on aika heikko. Hirvitiheys on alhainen ja se lienee sekä syy, että seuraus. Hirvitieyttä on pidetty matalana metsänhoidon vuoksi, jonka takia saalispaine on entisestään heikentänyt hirvikantaa.

Puheet ylisuurista hirvikannoista voi myös lopettaa.Suurimmat hirvitiheydet (≥ 5 hirveä/1000 hehtaaria) olivat eteläisellä ja lounaisella rannikolla.Eli siellä missä sudetkin. Suuressa osassa Etelä- ja Länsi-Suomea hirvitiheydet vaihtelivat 3–4 hirveä/ 1000 ha. Itä- ja Pohjois-Suomessa tiheydet olivat pääosin alle 3 hirveä/ 1000 ha. Jos hirviä haluttaisiin pitää susienravintona niitä pitäisi olla n 8-9 hirveä/1 000 ha. Ja sitä taas ei metsätalous kestä. Tuo hirviarvio perustuu siihen, että suden on arvioitu syövän keskimäärin 3-5 kiloa lihaa päivää kohden eli noin tonnin vuodessa kaikkein pienimmällä arviolla. 4 suden lauma tarvitsee siis noin 4 tonnia lihaa vuodessa.

Kannan tuotto aikuisia naarashirviä kohden laskettuna oli 2000-luvun alhaisin laajoilla alueilla Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Kainuussa, Koillismaalla ja Itä-Lapissa. Siellä hirveä ei myöskään ole metsästetty muutamina vuosina lainkaan.

Susi ei ole hirvikannan säätelijänä mikään optimaalinen keino. Se paras keino on edelleen suunnitelmallinen metsästys.

Peurojen tilanne on toinen; niitä on joillakin alueilla selvästi liikaa. Tässäkin tilanteessa metsästys on se parempi vaihtoehto.

Ongelmia alkaa ilmaantuoa silloin, kun suden ravinto alkaa loppua tosissaan. Silloin alkaa kelvata myös hevoset, naudat jne. kotieläimet entistä suuremmassa määrin. Susi otta riskejä vain harkiten, mutta jos muuta ei ole tarjolla niin riskinottokyky kasvaa samassa suhteessa. Aivan kuten ihmiselläkin.

Susimäärän kasvu tuo mukanaan ongelmia, joita ei välttämättä tiedetä tai tajuta. Se mikä Suomen susikannan koko pitäisi olla, ei varmasti tiedä kukaan.

Jone Virtanen

Vielä yksi kommentti Juhani Pertulle: Susi ei tunne termiä pihapiiri. Se tuntee kyllä reviirinsä, jolla voi olla paljonkin pihapiirejä. Oma "kotisuteni" elele tässä kehä III:N takana ja vierailee luultavasti lähes päivittäin pihapiireissä. Se on tottunut ihmiseen, josta sille ei ole vaaraa, kuten kaikki sudet Etelä- ja Länsi-Suomessa. Vasta kun kokemus sanoo, että ihmisen haju on sama kuin vaara alkaa toiminta muuttua.

Ja kuten sanottu. Lammas on sudelle helpompi saalis kuin äkäinen hirvi. Ja kun se on helpompi, se on myös mielenkiintoisempi. Se on sitä luonnon pedon viisasta strategiaa. Lampurista ja kovin monesta muustakaan, se ei välttämättä tunnu kivalta. Minulta on meinannut mennä kaksi kertaa koira suden suuhun. Toisella kerralla keskustelimme noin 15 m päässä toisistamme onko koira minun vai suden. Silloin kivellä heittely auttoi. Ehkä ei enää seuraavalla kerralla.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

"Lammas on sudelle helpompi saalis kuin äkäinen hirvi. Ja kun se on helpompi, se on myös mielenkiintoisempi."

Ja taitaa vielä olla niin, että hirven kanssa saattaa yksinäinen, ja miksei "kaksinainenkin", susi jäädä äkkiä toiseksi ja taistelutantereelta poistuu hirvi vaan ei sushukka. Lauman taas ei kannata edes pyydystää pieniä saaliseläimiä, joten susilaumoja ei ehkä kannata hajoittaa, paitsi jos niitäkin alkaa olla laumoittain, niitä laumoja.

Tosin lammasaitaukseen päästessään lauma äkkiä tekee selvää isostakin katraasta.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Susia on riittävästi sitten kun ihmisten ei tarvitse vähentää esimerkiksi hirvien määrää vedoten ympäristösyihin.

Ei toimi tuollainen, että "olkoot muualla" jos siellä ei ole ruokaa.

Jone Virtanen

Kyllä susi hirven kaataa. Yksinkin. Se vain on riskaabelimpaa kuin lampaan kellistäminen. Kokenut susi kaataa esimerkiksi hirvenvasan yhdellä puraisulla /iskulla kaullaan. Tästä on hyvä video Ruotsista värmlandista 2014

https://www.youtube.com/watch?v=2rAHJf-1DQI

Saalistajat arvoivat hyvin tarkaan mitä ne tekevät. Jos lampaan kimppun käynti on lähes riskitöntä ja hirven kaatoon liitty riski omasta vahingoittumisesta niin toki se susi sen lampaan nappaa. Se kun on ihan järkevää. Tuotantoeläimet noin ylipäätään ovat helpompaa saalista, joten toki susi niistä on kiinnostunut.

Matille tiedoksi että jotta metsässä vallitsisi tasapaino susien ja hirvien välillä hirviä pitäisi olla huomattavasti nykyistä enemmän kuten tuonne kirjoitin. Muuten hirvikanta ei voi hyvin tai se häviää kokonaan. Suomen metsätalous ei kestä tiheämpää hirvikantaa, koska se aiheuttaisi suuria metsätuhoja. Jo nyt noilla 5 hirveä/1.000 ha alueilla istutetaan kuusta alueille joille pitäisi istuttaa mäntyä hirvivahinkojen vuoksi.

Ja kun ei ole syötävää niin kasvava susipopulaatio etsii muita ravinnonlähteitä. Ja vaikka ruuasta olisi pulaa, susikanta kasvaa, sillä sekin on luonnollista. Toki luonto hoitaa susikantaakin omalla tavallaan. Nälkä tapaa susiakin jos ruoka on syöty. Mutta koska elämme susien kanssa samalla alueella, voivat ne ennen tätä kohtaloaan miettiä muitakin ravinnonlähteitä. Näinhän kävi synkkinä nälkävuosina 1800-luvulla. Metsän vilja oli silloin kaluttu loppuun niin hirvistä kuin metsäpeuroistakin. Ja sen tappamisen takana oli lähinnä nälkäinen suomalainen.

Varsinais-Suomessa Turun liikkui peto joa tappoi tiettävästi 22 lasta. Oliko se susi, sitä ei tiedetä. On se voinut olla esim. koira.

Kalannissa ja Laitilassa kuoli samaan aikaan 8-vuotia poika ja pieni tyttö. Luultavasti susien viemänä.

Tappohommiin tilattiin silloin Venjältä ammattimiehiä, lukasheja, jota tappiovat oletetut tappajasudet. Olivatko ne oikeita susia; en tiedä, tuskin kukaan muukaan. Olivatpa mitä tahansa lihansyöjiä, niin nälkäänsä ne söivät. Eivät pahuttaan. Näissäkin tilanteissa suden demonisointi on turhaa. Me olemme petoja sekä ihmiset, että sudet ja kilpailemme usein samasta ravinnosta.

Susi hävitettiin kuta kuinkin kokonaan maamme eteläosista 1880-luvulla näiden hyökkäysten vuoksi. Susisaalis oli vuonna 1880 321 yksilöä, mutta 1883 enää 91 yksilöä.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Matille tiedoksi että jotta metsässä vallitsisi tasapaino susien ja hirvien välillä hirviä pitäisi olla huomattavasti nykyistä enemmän kuten tuonne kirjoitin."

Niin.. käytännössä hirvien metsästys pitäisi tapahtua siinä suhteessa miten vahva susikanta meillä on.

"Näinhän kävi synkkinä nälkävuosina 1800-luvulla. Metsän vilja oli silloin kaluttu loppuun niin hirvistä kuin metsäpeuroistakin. Ja sen tappamisen takana oli lähinnä nälkäinen suomalainen."

Tällaisten varalta pitäisikin pyrkiä siihen, että meillä on runsaasti eläimiä eikä niin, että petoeläin kanta kituu juuri ja juuri selviytymisen rajalla ja sitten metsästellään näiden ravintoa. Koska kun tulee pieni katastrofi, metsiä aletaan syömään tyhjäksi ja rikkaampi geenipooli auttaa eliöstöä selviytymään etteivät kuole sukupuuttoon.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset