ariprihti Suomi nousuun

Maaseudun alasajo lopetettava

Politiikka on yhteisöllistä puuhaa, jossa tavoitellaan yhteistä etua ja jossa heikomman auttaminen on määräävä arvo. Nyt on aika maaseudun asukkaiden ja maaseutuyrittäjien auttamiselle yhdenvertaisuuden sekä tasa-arvon toteutumiseksi. Ne toteutuvat verotusta keventämällä ja työnantajamaksuja pienentämällä maaseutukunnissa ja maaseutukaupungeissa.

Norjassa malli toimii. Siellä tavoitteena jo vuodesta 1975 lähtien ovat olleet elinvoimaiset kylät. Ruotsi valmistelee vastaavaa. Meillä Suomessa on toteutettu maaseudun alasajoa vuosikymmenet, nyt on suunnanmuutoksen aika. Pelkästään kasvukeskuksien kasvuun keskittyminen jatkaa vain eriarvoistumista, siinä ei ole oikeudenmukaisuudesta tietoakaan. Toisaalta ei myöskään kasvukeskuksien hallitsematon kasvu ole kenenkään etu.

Esimerkkinä eriarvoisuudesta kertoo maaseudun korkeammat, törkeän hintaiset, sähkönsiirtomaksut. Sähkönsiirtomaksu tulee olla sama riippumatta asuinpaikasta. Nythän sähkön hinnan voi kilpailuttaa mutta siirtoa ei. Merkittävää on myös tieverkostomme vähän liikennöityjen teiden luokituksen alentaminen ja/tai muuttaminen yksityisteiksi. Se heikentää teiden kuntoa entisestään.

Harvaan asutulla seudulla yksityis- ja metsäautotiet, joita on 350 000 km, tarvitsevat kunnostusta ja hoitoa. Käyttäjiä teillä on, maksajia ei, vaikka teollisuutemme raaka-aineet tulevat suurimmaksi osaksi juuri näiden teiden varsilta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Kannattaa valmistautua irrottautumaan sähköverkosta - ei tuo tilanne nimittäin ole ainakaan helpompaan suuntaan menossa. Jos muutoksen tekee harkiten ja hyvin suunnitellen, se onnistuu jotenkuten.

Käytännössä sähkönkulutus ja piikkikulutus pitää ensin saada minimiin, sitten alkaa itse tehdä sähköä talvella esim puulämmityksen sivutuotteena ja alkukeväästä loppusyksyyn aurinkovoimalla. Muitakin vaihtoehtoja toki on, vähän kohteesta riippuen.

Kilowattitunnin hinnasta tulee ostosähköä korkeampi, lähinnä siitä syystä, että osan sähköstä joutuu varastoimaan vaikka kuinka yrittäisi sovitella kulutusta tuotantoon. Siirto- ja perusmaksujen poistuminen alkaa kuitenkin olla suurempi hyöty. Oma kipuraja menee jossain 25 c/kWh tienoilla, minkä nykyinen sähkölasku jo ylittää (sähkölaskun loppusumma jaettuna käytetyillä kWh:lla).

Käyttäjän ariprihti kuva
Ari Prihti

Olet Jussi hyvin jäljillä, oma tuotanto ja omavaraisuus tulevaisuuteen varautumisessa lähes kaikessa lähenee kovaa vauhtia.

Toimituksen poiminnat